tisdag 31 oktober 2017

Uuden harjoittelijan mietteitä itsetunnosta


Hej! Mitt namn är Matilda, jag studerar till barnmorska vid Yrkeshögskolan Novia i Vasa och utför just nu min praktik inom mentalvården på FinFami i Karleby. Jag tänkte skriva lite allmänt om självkänsla och lite kort om mina egna tankar kring ämnet.



Självkänsla

Självkänsla handlar om hur man känner och tänker om sig själv. Självkänsla är nära besläktat med självförtroende men det finns ändå en viss skillnad dom emellan. Självförtroende är tilltron till sin förmåga att prestera, något som kan variera från dag till dag och stärks genom yttre faktorer såsom att lyckas med något man inte tidigare klarat.

Varifrån kommer självkänslan då, är det något som bara vissa föds med? Självkänsla är inget man ärver från sina föräldrar, utan den utvecklas genom olika upplevelser och erfarenheter. Självkänslan börjar byggas upp redan i barndomen och utvecklas genom hela livet. Självkänslan är också något som kan variera både i perioder och i olika situationer, t.ex. under tonåren när det sker många förändringar i kroppen och knoppen som kan ta tid att bekanta och vänja sig vid. Under en livstid genomgår människan många olika förändringar, både positiva och negativa och alla dessa kan påverka självkänslan i viss mån, positivt eller negativt.

En god självkänsla betyder inte att man inte skulle ha några brister, det innebär att man är medveten om dem och att man inte låter dem påverka hur man ser på och uppfattar sig själv. Även om man har brister så vet man att man är värdefull och duger precis som man är. Man ska se på sig själv positivt men inte hålla sig själv som bättre än alla andra. En person med god självkänsla vet att han/hon är bra på något och vågar erkänna det även för andra. Med god självkänsla känner man sig okej även om man inte alltid lyckas prestera såsom man själv skulle vilja, man vågar be om hjälp när man behöver, man vågar prova nya saker, man vågar misslyckas och man står för den man är och sina egna åsikter.

En dålig självkänsla däremot kännetecknas av att man inte hittar något som är bra med sig själv och intalar sig själv att det inte finns något som man är bra på. En person med dålig självkänsla vågar inte alltid göra saker som han/hon själv vill och skulle tycka om att göra eftersom att han/hon tänker mycket på vad andra tycker om honom/henne och det som han/hon gör. Med dålig självkänsla är man kritisk mot sig själv, blir väldigt ledsen om man misslyckas med något, man tror att andra är bättre än en själv och man håller sig i bakgrunden och vågar inte framföra sina åsikter. Dålig självkänsla kan göra att en person blir svartsjuk och mobbar andra för att själv känna sig bättre. Mobbning, arbetslöshet, ångest, depression och stress är några faktorer som kan bidra till att självkänslan sjunker.

Själv tror jag att dålig självkänsla är väldigt vanligt bland folk överlag. Redan hos barn märker man hur vissa har ett behov av att trycka ner andra för att de själva ska upplevas som en ledare eller någon att se upp till. Redan då har personers självkänsla börjat utvecklas och får man en dålig start så kan det vara svårare att senare i livet upprätthålla en god självkänsla. Jag tror inte att man kan stärka ett barns självkänsla för mycket, därför kunde det vara bra att prata om självkänsla med barn och skapa en bra grund. Dålig självkänsla syns inte bara hos barn, även vuxna visar sin dåliga självkänsla med bl.a. avundsjuka och mobbning.

Till sist några tips för att stärka ditt självförtroende:

©      Jämför dig inte med andra - men inspireras gärna av andra

©      Var inte självkritisk – du är inte dålig även om du ibland misslyckas, det är mänskligt

©      Gör det DU vill – inte det som andra vill att du ska göra

©      Pröva på något nytt – utmana dig själv






 SUOMEKSI


Hei! Olen Matilda, opiskelen kätilöksi Yrkeshögskolan Noviassa, Vaasassa ja olen nyt työharjoittelussa FinFami Kokkolassa. Ajattelin kirjoittaa lyhyesti itsetunnosta ja vähän omia ajatuksia siitä.



Itsetunto

Itsetunnolla tarkoitetaan jokaisen omaa arvioita ja käsitystä itsestä. Itsetunto on sukua itseluottamuksen kanssa mutta niissä on eroa. Itseluottamus tarkoittaa uskoa siihen, että suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy tai joutuu. Itseluottamus voi vaihdella päivästä päivään ja vahvistuu ulkoisista tekijöistä, esim. kun onnistuu jossain, missä ei ole ennen onnistunut.

Mistä itsetunto oikein tulee, onko se jotain, mitä jotkut saavat syntyessään? Itsetuntoa ei peritä vanhemmilta, se kehittyy erilaisista kokemuksista. Itsetunto rakentuu lapsuudesta saakka ja se kehittyy koko elämän ajan. On tavallista että itsetunto vaihtelee, sekä kausina että eri tilanteissa, esim. murrosiässä, kun kehossa ja mielessä tapahtuu muutoksia, joihin suhtautuminen ja tottuminen vie aikansa. Ihmisen eliniässä tapahtuu monta eri muutosta, sekä positiivista että negatiivista ja ne voivat vaikuttaa itsetuntoon.

Hyvä itsetunto tarkoittaa sitä, että on tietoinen myös omista puutteista, mutta niiden havaitseminen ei vähennä luottamusta itseen tai määrittelee kokonaan käsitystä itsestä. Hyvä itsetunto ei tarkoita, että pitää itseään parempana kuin muut, mutta näkee itsensä positiivisessa valossa omana itsenään. Ihminen, joilla on hyvä itsetunto tietää, että hän on hyvä jossain ja uskaltaa tunnustaa sen muillekin. Hyvällä itsetunnolla tunnet olevasi okei, vaikkei kaikki aina mene niin kuin itse haluaa, uskaltaa pyytää apua tarvittaessa, uskaltaa kokeilla uusia asioita, uskaltaa epäonnistua ja pitää kiinni omista mielipiteistä.

Heikko itsetunto voi tarkoittaa taas sitä, että ajattelee, ettei ole missään hyvä, eikä löydä itsestään hyviä asioita tai luonteenpiirteitä. Jos on heikko itsetunto, silloin myös ajattelee paljon sitä, mitä muut ihmiset ajattelevat sinusta. Silloin ei ehkä uskalla tehdä asioita joista itse nauttii tai pitää. Huonolla omatunnolla on kriittinen itseensä, tulee todella surulliseksi jos epäonnistuu jossain, luulee että toiset ovat parempia kuin itse on, pysyy taustalla ja ei uskalla esittää omia mielipiteitä. Huono omatunto voi tehdä ihmisen mustasukkaiseksi. Kiusaaminen, työttömyys, ahdistus, masennus ja stressiä on muutamia tekijöitä jotka voivat vaikuttaa itsetunnon laskemiseen.

Minä luulen, että huono itsetunto on todella yleistä. Lapsilla huomaa jo, miten eräillä on tarvetta alentaa muita niin, että heitä tunnistettaisiin johtajana tai parempana kuin muut. Ihmisten itsetunto on jo silloin alkanut kehittymään ja jos saa huonon alun niin voi olla vaikeampi ylläpitää hyvää itsetuntoa myöhemmin elämässä. En usko, että lapsen itsetuntoa voi vahvistaa liikaa, siksi voisi olla hyvä puhua siitä jo pienestä asti ja luoda hyvän pohjan. Huono itsetunto näkyy myös aikuisilla, esim. mustasukkaisuutena ja kiusaamisena.

Lopuksi muutama vinkki parempaan itsetuntoon:

©      Älä vertaa itseäsi muihin – mutta inspiroidu muista.

©      Älä ole itsekriittinen – et ole huono, vaikka joskus epäonnistut, se on inhimillistä.

©      Tee sitä mitä SINÄ haluat – ei sitä, mitä muut haluaa sinun tekevän.

©      Kokeile jotain uutta – haasta itsesi.

tisdag 15 augusti 2017

Uusi työntekijä esittäytyy / Ny medarbetare



Svenska

Hej!
Jag är Anna Håkans vikarie som projektplanerare inom projektet Mera Tillsammans på Finfami Österbotten. Jag heter Maarit ”Maikku” Nummi och skall jobba här fram tills slutet på maj.
Jag är en sprallig 27-åring med barnasinnet kvar. Tog socionom examen år 2013, varefter jag beslöt att åka som AuPair till Tyskland. Där trivdes jag i 9 månader varefter jag fortsatte som barnträdgårdslärare i Åbo i ytterligare några månader. Därefter flyttade jag tillbaka till Vasa och började studera inom restaurang- och hotellbranschen. Under denna tid fick jag en tjänst som ungdomsledare inom Vasa stad. Nu räcker det med enbart kvällsjobb och ser fruktansvärt mycket fram emot att jobba med nya arbetsuppgifter och att jobba med unga på ett nytt sätt.
Jag är lite nervös inför hösten, mycket att lära sig och att jobba administrativt är nytt för mig. Men jag tycker om utmaningar och detta är en utmaning som jag med all glädje och iver tar emot. 
/ Maikku


 Suomi

Moi!
Olen Anna Håkanssin projektisuunnittelijan sijainen projektissa Yhdessä Enemmän aina Toukokuun loppuun asti. Olen Maarit ”Maikku” Nummi.
Olen innokas 27 vuotias leikkimielinen nainen joka innolla odottaa uusia työtehtäviä. Valmistuin sosionomiksi vuonna 2013, jonka jälkeen lähdin Saksaan AuPairiksi. Tämän jälkeen olen työskennellyt lastentarhanopettajana, kotihoidon hoitajana sekä ravintola-alalla. Vuonna 2016 sain viran Nuorisoohjaajana Vaasan Kaupungilla ja nyt olen täällä. Kun illat jäi vähiksi tuntui, että olisi kiva vaihtaa päivävuoroihin, ja päätin tehdä niin.
Syksy jännittään; paljon uutta opittavaa ja hallinnolliset työt ovat minulle uusia. Mielenkiinnolla ja ilolla otan työn vastaan ja syksystä tulee AIVAN HUIPPU! 
/ Maikku

måndag 14 augusti 2017

Taiteiden yö Vaasassa / Konstens natt i Vasa

Svenska
I torsdags hade Vasa kontoret öppet hus under konstens natt. Man fick komma in och steka sina egna våfflor, bekanta sig med verksamheten och bara umgås. Aada, från vårt Karleby kontor, hade kört ner för att spela och sjunga en par låtar för oss och så fick man måla fritt på ett stort pappersark. Trevligt hade vi! Här kommer en par bilder på dagen!

Suomi
Torstaina oli taiteiden yö Vaasassa ja toimistolla oli avoimet ovet. Sai tulla paistamaan omat vohvelit, tutustua toimintaamme tai vaan viettää aikaa meidän kanssa. Aada tuli myös meidän Kokkolan toimistolta soittamaan kitaraa ja laulamaan. Oli myös mahdollisuus kokeilla oman taiteilijan kyky, maalaamalla yhteisellä paperilla. Oli mukava päivä! 
Tässä pari kuvaa siitä.








måndag 7 augusti 2017

HULLUNKURISET PERHEET



Jokainen perhe on omalaatuinen ja jokaisessa perheessä sattuu ja tapahtuu yhtä ja toista. Joihinkin asioihin voimme vaikuttaa ja toisiin taas emme. 10.7 minä sain mahdollisuuden osallistua yhteen Suomiareenan keskustelutilaisuuteen. Keskustelutilaisuuden nimi oli Hullunkuriset perheet ja tilaisuudessa keskustelimme mielenterveydestä ja perheistä. 


Tähän keskustelutilaisuuteen osallistui:

Pia Hytönen toiminnanjohtaja,FinFami ry

Anna Håkans, kokemusasiantuntija

Olavi Sydänmaanlakkatoiminnanjohtaja, Mielenterveyden keskusliitto ry

Jani Toivola, kansanedustaja, Vihr.

Susanna Virta, kokemusasiantuntija.



Keskustelussa halusimme nostaa esiin sen, että mielenterveys kuuluu kaikille ja mielenterveysongelmista pitää uskaltaa puhua jota niihin kohdistuva stigma katoaa sekä, että me emme ikinä voi tietää mitä joku toinen henkilö kokee jos me emme uskalla kysyä.  Meidän pitäisi useammin uskaltaa kysyä toisiltamme, että mitä sinulle kuuluu sekä kertoa toisillemme miten me voimme.



Keskustelutilaisuudessa kuulijat saivat kuulla kolme erilaista tarinaa. Minä kerroin omasta yläaste ajastani ja siitä minkälaista tukea olisin itse toivonut, kun äitini kärsi masennuksesta. Susanna nosti esiin minkälaista on olla mielenterveyskuntoutuja ja minkälaisen matkan hän on tähän mennessä tehnyt.  Jani Toivola kertoi avoimesti ja rehellisesti siitä miltä tuntuu kärsiä työuupumuksesta sekä pelosta, että miten työuupumus vaikuttaa hänen lapseensa.
Yhteistä näillä tarinoilla on se, että kaikesta voi selvitä se vie vaan enemmän tai vähemmän aikaa. Jos olet kiinnostunut tästä keskustelutilaisuudesta voit katsoa sen kokonaisuudessaan tästä: Hullunkuriset perheet 

 


/ Anna Håkans, projektisuunnittelija